9.4.2026

EU:n tekoälyasetus (EU AI Act) on maailman ensimmäinen kattava laki tekoälylle ja sen vaikutukset alkavat purra toden teolla juuri nyt, vuonna 2026.

Ensimmäisenä tulee mieleen suosittu hokema: USA innovoi, EU reguloi ja Kiina kopioi, mutta samalla se herättää huolta riskeistä, kuten syrjinnästä, manipuloinnista ja turvallisuudesta. 

Mitä EU AI Act tarkoittaa käytännössä? 

EU:n tekoälyasetus ei kiellä tekoälyä, vaan luokittelee teknologian sen riskin mukaan. Tavoitteena on suojata ihmisoikeuksia ja luoda luottamusta ilman, että innovaatiot tukahdutetaan.

Riskipohjainen luokittelu ja neljä riskitasoa

1. Kielletty riski (Unacceptable Risk)

Tietyt tekoälyn käyttötavat on todettu, niin vaarallisiksi ihmisoikeuksille, että ne on kielletty kokonaan. Esim. sosiaalinen pisteytys tai massiivinen reaaliaikainen kasvojentunnistus julkisilla paikoilla ilman erityistä syytä on ehdottomasti kielletty. Ainakin Kiinassa näitä tehdään ja sellaista ei haluta Eurooppaan. Kiina ei ole ainoa maa, joka tätä tekee, mutta tunnettu tavoistaan kontrolloida kansalaisiaan.

2. Korkea riski (High Risk)

Tähän kategoriaan kuuluu suurin osa yritysten kriittisistä työkaluista. Näitä saa käyttää, mutta ne vaativat tiukkaa valvontaa, dokumentointia, läpinäkyvyyttä ja ihmisen suorittamaa valvontaa. Esim. kriittiset järjestelmät kuten rekrytointityökalut, luottopäätökset ja lääketieteelliset diagnostiikkatyökalut.

3. Rajoitettu riski (Limited Risk)

Näillä järjestelmillä on avoimuusvelvoite. Käyttäjän on tiedettävä, että hän asioi tekoälyn kanssa ja tai katsoo tekoälyn luomaa sisältöä. Esim. Chatbotit, deepfake-kuvat ja -videot. Deepfake on nykyään jo niin laadukasta, ettei sitä erota todellisuudesta.

4. Minimaalinen riski (Minimal Risk)

Suurin osa arjen sovelluksista kuuluu tähän ryhmään, eikä niihin kohdistu uusia rajoituksia. Esim. roskapostisuodattimet, pelien tekoälyvastustajat.

Miksi elokuu 2026 on tärkeä?

Vaikka asetus astui voimaan jo aiemmin, 2. elokuuta 2026 on se hetki, jolloin suurin osa korkean riskin järjestelmiä koskevista säännöistä tulee pakollisiksi. Jos yritys ei tällöin noudata sääntöjä, sakot voivat nousta jopa 35 miljoonaan euroon tai 7 prosenttiin globaalista liikevaihdosta.

Tilanne suomalaisyrityksissä juuri nyt

Suuret teknologiayhtiöt ja pörssiyhtiöt ovat jo tehneet AI-inventaariot ja luokitelleet järjestelmänsä, ainakin valtaosa. Monissa pk-yrityksissä työ on vielä kesken. Tietoisuus kasvaa, mutta käytännön toimet saattavat olla useilla alkutekijöissään.

Käytännön muistilista:

1. Inventoi / kartoita kaikki käytössä olevat tekoälytyökalut (mitä tekoälytyökaluja käytetään ja mihin tarkoitukseen?)

2. Määritä oma roolisi (oletko tarjoaja vai käyttäjä?)

3. Arvioi riskitasot (ovatko omat työkalut "korkean riskin" sovelluksia?)

4. Varmista läpinäkyvyys ja käyttämiesi toimittajien AI Act -valmius (Toimittajahallinta eli kysy ohjelmistotoimittajiltasi, ovatko heidän tuotteensa AI Actin mukaisia).

EU AI Act ei ole innovaation jarru, vaan määrittää tarvittavat pelisäännöt, jotka auttavat rakentamaan tekoälyä, johon ihmiset voivat luottaa. Eurooppa haluaa olla edelläkävijä vastuullisessa tekoälyssä ja Eurooppa reguloi sanonta on tässä suhteessa hyvä asia Euroopan kannalta.

Hyödyllisiä linkkejä:

• https://artificialintelligenceact.eu/

• https://digital-strategy.ec.europa.eu/

• https://traficom.fi/fi/viestinta/datatalous-ja-digipalvelut/tietoa-eun-tekoalyasetuksesta

• https://ai-watch.ec.europa.eu/countries/finland/finland-ai-strategy-report_en

23.3.2026

Kysymys nousee usein esille ja siitä puhutaan jo laajasti:

Jäämmekö työttömiksi, kun ChatGPT, Claude, Gemini, Grok ja muut tekoälymallit ovat käytössä?

Kyllä,  jotkut työt se vie, toisia taas ei. Vastaus saattaa olla sekä rauhoittava että looginen eli samalla kyllä ja ei. Tilanne vaikuttaa samalta, kuin höyrykone tai Internet keksittiin. Silloinkin työelämä oli murroksessa.

Mitä data kertoo? Karpathyn "altistuslista"

Andrej Karpathy (tekoälytutkija, Open AI:n perustajajäsen ja Teslan entinen AI-johtaja) julkaisi maaliskuussa visualisoinnin (karpathy.ai/jobs), joka pisteyttää 342 ammattia niiden tekoälyaltistuksen perusteella. Tulokset ovat oikeastaan aika odotetut ja kuvaavat hyvin nykytilannetta.

• Korkea altistus (7–10)
  Ohjelmistokehittäjät, analyytikot, lakimiehet, kirjanpitäjät ja copywriterit. Oikeastaan kaikki työ, joka tapahtuu pääosin näytön ääressä.

• Matala altistus (0–3)
  Fyysiset työt, kuten kattoasentajat, siivoojat, putkimiehet ja hoitajat. Robotiikka ei pysty korvaamaan näitä töitä, ainakaan vielä.

Mitä koulutetumpi ja paremmin palkattu työ, sitä suurempi on sen digitaalinen AI-altistus. Erityisesti yli ~100 000 euron/dollarin vuosituloilla olevat ammatit ovat muutoksen kohteena.

Katoavia tehtäviä vai uusia mahdollisuuksia?

Vuosina 2025–2026 AI on jo aiheuttanut irtisanomisia etenkin teknologia- ja asiakaspalvelualoilla. Kuitenkin World Economic Forum ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä katoaa noin 92 miljoonaa työpaikkaa, mutta samalla syntyy 170 miljoonaa uutta työtehtävää.

Suomessa ETLA:n analyysit ovat maltillisia. Tekoäly ei näytä vievän töitä, vaan enemmänkin muuttaa työnkuvaa. Kyse ei ole pelkästään ammatin katoamisesta, vaan tehtävien painopisteen siirtymisestä ja muutoksesta. Esimerkkejä ammateista ja miten AI muuttaa niitä.

• Kääntäminen
  Dokumenttien ja verkkosisällön kääntäminen, esim. neuroverkkojen käännösjärjestelmät ovat parantuneet huomattavasti.

• Kirjanpito ja taloushallinto
  Vähemmän rutiinitilityksiä, enemmän tulkintaa ja neuvontaa.

• Markkinointi
  Vähemmän manuaalista työtä, enemmän strategiaa ja luovuutta.

• Ohjelmointi ja ohjelmistokehitys
  Vähemmän koodin kirjoitusta, enemmän arkkitehtuuria ja ongelmanratkaisua. Koodin hinnan arvioidaan lähenevän nollaa tai ainakin muuttuvan edulliseksi.

Tuottavuus ja vapaaehtoinen työ

Karpathy korostaa, että tuottavuus nousee, mutta perinteiset roolit supistuvat. Elon Musk taas on sanonut, että tulevaisuudessa työ on vapaaehtoista ja silloin korkea perustulo on tarpeellinen sekä tulossa, mutta kenelle? Elon Muskilla on muitakin visioita ja maailman rikkaimpana ihmisenä hänen sanomisillaan on painoarvoa sekä näkyvyyttä.

Voidaan kuitenkin todeta, että digitaalinen "valkokaulustyö" on suuressa murroksessa ja menestys riippuu pääosin kahdesta asiasta:

1. Pystytkö hyödyntämään tekoälyä työssäsi?

2. Onko alallasi kysyntää "ihmisversiolle", jota AI ei voi korvata?

Yhteenveto
Tekoäly ei vie kaikkia töitä, mutta se muuttaa lähes kaikkien ammattien työnkuvaa, sekä synnyttää uusia ammatteja ja tehtäviä, joista emme vielä edes tiedä. Muutama vuosikymmen sitten ei ollut ammattinimikettä "tubettaja" tai "influensseri" tai "prompt engineer", nykyään on.

Lisää aiheesta
Karpathyn visualisointi: karpathy.ai/jobs
Etlan Tekoäly artikkelit: https://www.etla.fi/aiheet/tekoaly/
World Economic Forum: https://www.weforum.org/
Yle Areena -podcast: Tekoäly vie työpaikat vain, jos ihmiset antavat niin tapahtua: https://areena.yle.fi/1-77191276

13.2.2026

DOI eli Diffusion of Innovation -teoria on sosiologi Everett Rogersin vuonna 1962 kehittämä viitekehys, joka selittää, miten, miksi ja millä nopeudella uudet ideat, teknologiat tai käytännöt leviävät. Teorian mukaan innovaation leviäminen ei tapahdu hetkessä, vaan se seuraa ennustettavaa polkua eri ihmisryhmien kautta. 

Meistä jokainen voi samaistua johonkin näistä ryhmistä ja malli on edelleen yleispätevä. 

 Ryhmät 

Teoria jakaa väestön viiteen kategoriaryhmään sen perusteella, kuinka nopeasti he ottavat uuden asian käyttöön. 

1. Innovaattorit (2.5 %) 

Rohkeita kokeilijoita ja teknologian edelläkävijöitä, jotka sietävät riskejä ja haluavat olla ensimmäisiä. Esimerkiksi Bitcoinia kannatti ostaa jo vuonna 2009. Heillä uutuusmallit ovat käytössä ensimmäisten joukossa jne. Tämä ryhmä pelottomasti kokeilee ja etsii innovaatioita, eikä pelkää epäonnistumisia. Kuuluisia innovaattoreita ja suunnannäyttäjiä ovat olleet mm. Steven Jobs, Henry Ford ja nykyisistä Elon Musk.

2. Aikaiset omaksujat (13.5 %) 

Mielipidevaikuttajia, "influessereita", jotka testaavat uuden teknologian hyödyllisyyden ja jakavat kokemuksiaan. He ovat avain kriittisen massan saavuttamiseen. Esim. puettavan teknologian käyttäjät. Heille on tärkeää paitsi teknologia, myös statussymbolit ja edistyksellinen imago. He näkevät innovaattoreiden keksinnöissä mahdollisuuksia. Innovaattorit ja aikaiset omaksujat hyväksyvät virheet ja keskeneräisyyden. Niitä voi korjata ja parantaa.

KUILU = kriittinen väli, jossa tuote tai palvelu saavuttaa massoja, tai sitten se kuihtuu pois. Kuiluun on tippunut useita tuotteita, esim. Google Glass (älylasit) tai Segway (henkilökohtainen kulkuväline). Enemmistö koki ne omituisina ja kömpelöinä turhakkeina. Kuiluun jäivät ja ne eivät päätyneet enemmistön käyttöön.

3. Aikainen enemmistö (34 %) 

Pragmaattisia eli käytännönläheisiä käyttäjiä, jotka adoptoivat innovaation, kun se on osoittautunut toimivaksi. "Lastentaudit pitää olla korjattu, ennenkuin käytän".  Tulevat ns. toisessa aallossa, kun teknologia on jo koeteltu toimivaksi. He ostavat sähköauton, kun latausverkosto on riittävän laaja, sillä pääsee tarpeeksi pitkälle ja se on tarpeeksi laadukas. He hankkivat älysormuksia ja älykelloja, kun niitä näkyy muillakin. Aikainen enemmistö vaatii laatua ja hyötyjä.

4. Myöhäinen enemmistö (34 %)

Epäilijöitä, skeptisempiä omaksujia, jotka vaihtavat uuteen puhelimeen tai älykelloon vasta sosiaalisen paineen tai tarpeen vuoksi. Tulevat mukaan, kun on pakko. He eivät pidä muutoksesta ja ovat taloudellisesti varovaisia. Välttävät riskejä, joka liittyy uusiin asioihin.

5. Vitkastelijat (16 %)

Perinteisiin luottavia, jotka omaksuvat uutta vasta, kun vanha vaihtoehto ei ole enää saatavilla.  Esim. Minulla on toimiva rannekello ja se on saatu lahjaksi, ei sitä tarvitse vaihtaa. Voisiko sen vain korjata? 

Vanha auto meni rikki, mitä tilalle? Ennen vanhaan asiat oli tosiaankin paremmin. Ei ollut mitään digiä ja dagia. Joskus syynä on korkea ikä, puutteelliset digitaidot tai vanha lankapuhelin ja paperilasku toimivat riittävän hyvin. Tutut asiat ovat turvallisia.

Innovaation ominaisuudet

Rogers määritteli myös viisi ominaisuutta, jotka vaikuttavat suoraan siihen, kuinka nopeasti uusi innovaatio otetaan käyttöön. 

1. Suhteellinen etu - onko uusi tapa parempi tai hyödyllisempi kuin aiempi?

• Internet antaa vastauksen sekunneissa – etu on välitön. Sähköauton etu (säästö polttoaineessa) näkyy usein vasta vuosien päästä.

2. Yhteensopivuus - sopiiko se käyttäjän arvoihin, kokemuksiin ja tarpeisiin?

• Sähköpyörä on helppo omaksua, koska se toimii kuten tavallinen pyörä. Sähköauto vaatii uudenlaista ajattelua latauspaikoista.  

3. Monimutkaisuus - onko uutta innovaatiota vaikea ymmärtää tai käyttää?

• Tekoälyn käyttäminen on usein vain chättäilyä (helppoa), kun taas siirtyminen täysin digitaaliseen talouteen ilman käteistä voi tuntua monimutkaiselta teknologiavieraalle. Maailma on usein monimutkainen ja monimutkaiset asiat ahdistaa tai vähintään "viluttavat". 

4. Kokeiltavuus - voiko sitä kokeilla pienessä mittakaavassa ennen lopullista päätöstä ja ostosta? 

• Sähköauto on kymmenien tuhansien eurojen investointi, jota ei osteta ja kokeilla "hetken mielijohteesta".

5. Havaittavuus - ovatko tulokset ja hyödyt muiden nähtävissä? 

• Kun kollegasi tekee työt puolet nopeammin tekoälyn avulla, huomaat sen heti. Kun joku maksaa ostoksensa älykellolla käteisen sijaan, muutos on näkyvä ja tarttuva. Ai, tuokin tyyppi ajaa sähköautolla ja käyttää sähköisiä sanomalehtiä. 

Päätöksenteon 5 vaihetta

Yksilön polku uuden asian omaksumiseen ei ole yksinkertainen valinta, vaan viisivaiheinen prosessi. Joillakin se on hidas, joillakin taas nopea.

1. Tieto on tärkein vaihe. Yksilö saa ensikosketuksen innovaatioon ja ymmärtää, mikä se on. Ilman tiedonkipinää prosessi ei edes ala.

2. Yksilö muodostaa asenteen. Hän punnitsee hyötyjä ja haittoja: "Onko tämä minulle hyödyllinen?" Ellei, niin on helppo vastustaa. 

3. Yksilö tekee itse valinnan. Ottaako hän innovaation kokeiluun vai hylkääkö hän sen.

4. Innovaatio otetaan varsinaiseen käyttöön. Tässä vaiheessa ratkaistaan käytännön haasteet ja opitaan uusi toimintatapa.

5. Käyttäjä etsii tukea päätökselleen. Jos kokemus on positiivinen ja ympäristö kannustaa, innovaatiosta tulee pysyvä osa arkea. Sosiaalinen paine voi olla joskus rasittavaa tai vastaavasti tukea uusia kokeiluja.

Aina joukkoon mahtuu mattimyöhäsiä, vitkastelijoita (laggards) ja epäilijöitä. Ihmiskunnan evoluution kannalta tarvitsemme kaikkia, ilman vitkastelijoita esi-isämme olisivat tulleet luolakarhujen syömiksi ja ilman innovattoreita olisimme edelleen luolassa ja ilman tulta.

Lisää aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Diffusion_of_innovations

2.2.2026

Vibe Coding -koodauksesta puhutaan laajasti monessa paikassa. Suosituin ja merkittävin lähde aiheelle "vibe coding" on Andrej Karpathyn (tekoälytutkija, Open AI:n perustajajäsen ja Teslan entinen AI-johtaja) alkuperäinen määritelmä, joka teki käsitteestä maailmanlaajuisen ilmiön helmikuussa 2025.

Replitin "What is Vibe Coding?" on yksi viitatuimmista artikkeleista, joka selittää Karpathyn lanseeraaman termin eli koodaamista, jossa luotetaan tekoälyyn ja ohjataan sovelluksen rakentamista "fiiliksellä" ja luonnollisella kielellä ilman rivi riviltä tapahtuvaa koodiloitsujen kirjoittamista.

Andrej Karpathy / @karpathy / Twitter / X  

There's a new kind of coding I call "vibe coding", where you fully give in to the vibes, embrace exponentials, and forget that the code even exists. It's possible because the LLMs (e.g. Cursor Composer w Sonnet) are getting too good. Also I just talk to Composer with SuperWhisper so I barely even touch the keyboard. I ask for the dumbest things like "decrease the padding on the sidebar by half" because I'm too lazy to find it. I "Accept All" always, I don't read the diffs anymore. When I get error messages I just copy paste them in with no comment, usually that fixes it. The code grows beyond my usual comprehension, I'd have to really read through it for a while. Sometimes the LLMs can't fix a bug so I just work around it or ask for random changes until it goes away. It's not too bad for throwaway weekend projects, but still quite amusing. I'm building a project or webapp, but it's not really coding - I just see stuff, say stuff, run stuff, and copy paste stuff, and it mostly works.

https://blog.replit.com/what-is-vibe-coding

Vibe coding

Wikipedia tarjoaa kattavan yhteenvedon termin historiasta, työkaluista ja siihen liittyvistä kritiikistäkin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vibe_coding

Suomenkielinen selitys

Vibekoodaus.fi tarjoaa suomenkielisen katsauksen siihen, mitä "vibekoodaus" tarkoittaa käytännössä ja miten se muuttaa ohjelmistokehitystä. Sivustolta löytyy erittäin hyviä vinkkejä.

https://vibekoodaus.fi/vibekoodaus

Työkalulistaukset

Zapierin opas parhaista työkaluista on suosittu sivusto niille, jotka haluavat aloittaa kokeilun itse.  Voit kysyä lisää AI:lta (ChatGPT, Claude, Cursor, Gemini tms.).

https://zapier.com/blog/best-vibe-coding-tools/

Vaikka tekoälyavusteinen vibe coding on tehokasta ja nopeaa, se voi olla myös riskialtista. Jos vibekoodari ei ymmärrä, mitä tekoäly on kirjoittanut, ylläpitäminen, virheiden (bugien) korjaaminen ja tietoturvasta huolehtiminen voi olla vaikeaa, kun "vibet" eivät enää riitäkkään ongelman ratkaisuun. 

Vibe-koodauksen kannattajat sanovat, että se antaa jopa amatööriohjelmoijille mahdollisuuden tuottaa ohjelmistoja ilman ohjelmistokehitykseen vaadittavaa koulutusta, taitoja ja kokemusta. 

Kriitikot huomauttavat vastuullisuuden ja ylläpidettävyyden puutteesta sekä lisääntyneestä tietoturva-aukkojen riskeistä tuloksena olevassa ohjelmistossa.

Kannattaa silti kokeilla omien sovellusten tekemistä, demoilu/protoilu on nopeaa, helppoa ja hauskaa. Määrittely ja visio korostuvat, kuten perinteisessäkin koodauksessa. Itse olen koodannut "vibenä" kuntosaliohjelman.

16.1.2026

Olen seurannut älylaseja jo vuosia ja suurin osa niistä on edelleen sellaisia laitteita, joita jaksaa käyttää korkeintaan tunnin kerrallaan. Sitten tuli Even Realities G2 ja yhtäkkiä tuntui, että ollaan vihdoin lähempänä sitä, miltä "tulevaisuuden lasit" oikeasti pitäisi näyttää ja tuntua.

Mikä näissä on erityistä?

Ne näyttävät ihan tavallisilta silmälaseilta. Ei kameroita, ei kaiuttimia, ei "Sami Sykkö"-tyylisiä paksuja kehyksiä, eikä räikeää teknofiilistelyä. Lasit on hyvät päässä, kevyet ja ne sai optikon määräämillä reseptilinsseillä. Pääjuttuna on Even HAO 2.0 -näyttötekniikka. Sovelluksessa on kirkas, leijuva "matrix-tyylinen" vihreä teksti ja yksinkertaiset graafit heijastuvat suoraan linsseihin. Teksti ja tiedot kelluvat näkökentässä luonnollisesti, eivätkä häiritse liikaa. Sovelluksen saa sangasta hipaisemalla päälle tai pois ja tietoja konfiguroidaan mobiilisovelluksen kautta. 

Tärkeimmät ominaisuudet

• Hyvät linssit, joissa on automaattinen kirkkauden säätö 

• Tekoäly-sovelluksia ovat mm. Conversate (tekoälyavustaja), Translate (monikielinen kääntäjä, 33 kieltä, mukana suomi), Teleprompt (tekstitykset), Navigointi (kävelyyn ja pyöräilyyn) ja Even AI-tekoäly puheohjaus.

• Ei kameroita tai ulkoisia kaiuttimia. Itselläni kamera on puhelimessa ja erilliset luurit voi halutessaan laittaa päähän. 

• IP65-luokitus pölylle ja vedelle, pudotustestattu

• Akun käyttöikää on parannettu,  se on n. 1-2 päivää normaali käytössä ja latauskotelola voi ladata laseja seitsemän kertaa.

Even markkinoi jo Even HUB:a softakehittäjille eli lisää sovelluksia on tulossa. https://evenhub.evenrealities.com/

Jos odotusarvona on täysi AR-elämys tai Meta-tyylinen some-integraatio, niin tämä ei ole "se" tuote. Ray-Ban Metan kaiuttimista pidin, mutta en halunnut kameraa laseihin ja omaan silmääni tyyli ja laatu on parempaa G2:ssa.

Silti. Kun testasin useita AI-laseja (tai ainakin luin useita arvosteluja), moni sanoi saman: "Nämä ovat älylasit, jotka toimii silmälaseina – siis hyvällä tavalla." Ne eivät yritä olla puhelin tai kamera päässä. Ne ovat vaan paremmat lasit, joihin on piilotettu ripaus AI:ta ja softaa.

Jos käyttää silmälaseja joka päivä ja haluaa vähän superkykyjä ilman että kukaan huomaa, Even G2 on tällä hetkellä kenties kiinnostavin vaihtoehto markkinoilla. Samsung-Googlen laseista odotan myös mielenkiinnolla lisätietoja.

Lisää laseista: https://www.evenrealities.com/smart-glasses

14.1.2026

Internet tarjoaa valtavan määrän työkaluja, joilla voi seurata trendejä, analysoida markkinoita ja kehittää parempia päätöksiä liiketoiminnan, sisällöntuotannon tai tutkimuksen tueksi. 

Tässä viisi sivustoa, jotka erottuvat joukosta eri käyttötarkoituksissaan.

1. Statista on globaali data‑alusta, joka tarjoaa tilastoja, markkina‑dataa ja tutkimusraportteja eri toimialoilta. Se on erittäin suosittu yritysten, analyytikoiden ja tutkijoiden keskuudessa. Se on erinomainen, esim.

• Markkinatutkimukseen

• Esitysmateriaalin datalähteeksi

• Trendien ja kysynnän analysointiin

• Päättäjien tueksi dataohjautuvaan suunnitteluun

https://www.statista.com/

2. StatCounter on analytiikkatyökalu, joka seuraa selainten, hakukoneiden ja käyttöjärjestelmien markkinaosuuksia sekä tarjoaa web-liikenteen mittareita. Sitä voi käyttää esim.

• Markkinaosuuksien seuraamiseen. Esimerkiksi tammikuussa 2026 selainten markkinan osuus oli: Chrome: 71.37%, Safari: 14.75%, Edge: 4.65%, muut alle 3%

• Hakukoneiden käyttötottumusten analysointiin

• Teknologiavalintojen ja optimoinnin suunnitteluun (esim. sivuston selaintuki)

• Reaaliaikaisen web-käyttäytymisen ymmärtämiseen

https://gs.statcounter.com/

3. Search Engine Journal on SEO‑, digimarkkinoinnin ja hakukoneiden uutisportaali, joka tarjoaa ajankohtaisia artikkeleita, oppaita ja analyysejä. Sen hyödyt ovat:

• Pysyä ajan tasalla hakukoneiden muutoksista

• Oppia uusia SEO-strategioita

• Seurata alan tutkimuksia, uutisia ja suuntauksia

• Inspiraatioksi sisältömarkkinointiin ja optimointiin

https://www.searchenginejournal.com/

4. Google Trends tarjoaa analyysin hakutrendien kehittymisestä eri aihealueissa ja maantieteellisillä alueilla. Siitä saa uniikin näkymän siihen mitä ihmiset todella hakevat. Ilmaisuus, alueellisuus ja reaaliaikaisuus tekevät siitä yhden parhaista trendityökaluista. Se tarjoaa tietoa mm.

• Trendien ja kausivaihteluiden tunnistamiseen

• Kuluttajakäyttäytymisen analysointiin

• Avainsanatutkimukseen

https://trends.google.com/

5. Resourcera tarjoaa laadukkaita infografiikoita ja visualisoitua dataa muun muassa tekoälystä, sosiaalisesta mediasta ja hakukoneista. 

• Selkeä ja visuaalinen tapa esittää tilastotietoa

• Kattaa ajankohtaisia trendejä teknologiasta, some‑käyttäytymisestä ja hakukoneiden markkinaosuuksista

• Esitysten ja raporttien visualisointimateriaaliksi

• Ideoiden ja havainnollistuksien tueksi, esimerkiksi AI‑teemoissa

https://resourcera.com/

Yhteenveto

Nämä viisi työkalua palvelevat eri tarpeita, mutta yhdessä ne muodostavat tehokkaan datapohjan päätöksenteon tueksi. Statista ja StatCounter auttavat strategisessa markkina-analyysissä, Google Trends ja Search Engine Journal pitävät käyttäjän ajantasalla muutoksista ja Resourcera tarjoaa nopeita, visuaalisia oivalluksia.

12.1.2026

Googlen uusi osoite g.ai ja Tekoälytila on keskusteluvälilehti, joka muistuttaa hyvin paljon vaikkapa ChatGPT:tä toiminnaltaan, tosin Googlen Tekoälytila pyrkii olemaan tiedon hakemiseen keskittyvä, eikä niinkään esimerkiksi tekoälyn kanssa keskustelemiseen suunnattu tila.

Mitä uutta se tarjoaa?

Tekoälytila

Sen sijaan, että aloittaisit perinteisestä Googlen hakuikkunasta, g.ai avaa suoraan keskustelumaisen näkymän. Se muistuttaa käyttöliittymältään ChatGPT:tä, mutta on tiukasti kytketty reaaliaikaiseen verkkotietoon.

Monivaiheiset kysymykset

Uusi hakuympäristö ymmärtää jatkokysymyksiä. Voit kysyä esimerkiksi: "Suunnittele minulle viikonloppumatka Pariisiin" ja heti perään: "Muuta suunnitelmaa niin, että siinä on enemmän taidenäyttelyjä".

Multimodaalisuus

Voit syöttää hakuun tekstiä, ääntä tai kuvia. Voit esimerkiksi ottaa kuvan rikkoutuneesta polkupyörän osasta ja kysyä: "Miten korjaan tämän?".

Faktapohjaisuus

Toisin kuin pelkät luovat kielimallit, Googlen AI Mode korostaa lähteitä. Näet suoraan, mistä verkkosivuilta tekoäly on poiminut tietonsa, mikä tekee faktantarkistuksesta nopeampaa.

Miksi tällä on väliä?

G.ai merkitsee siirtymää, jossa Google ei ole enää vain linkkilista, vaan se haluaa olla aktiivinen avustaja. 

Maailmassa, jossa tietoa on valtavasti, g.ai pyrkii tekemään tiedon suodattamisesta helpompaa. Se on erityisen hyödyllinen tutkimustyössä, suunnittelussa ja monimutkaisten asioiden vertailussa, joissa perinteinen Googlaus vaatisi kymmenien eri sivustojen avaamista. 

Googlella on n. 90% osuus Internetin hauista.
Lähde: Search Engine Market Share Worldwide | Statcounter Global Stats 

2.1.2026

Puettava äly, eli wearable technology on noussut yhdeksi nopeimmin kasvavista teknologian aloista. Vuonna 2026 laitteet kuten älykellot, älysormukset ja älylasit eivät enää vain näytä aikaa tai laske askelia – ne toimivat henkilökohtaisina terveyden valmentajina, tekoälyn avustajina ja jopa ennaltaehkäisevinä lääkinnällisinä työkaluina.

Trendejä hallitsee tekoäly (AI), joka analysoi kerättyä dataa reaaliajassa. Älylaitteet antavat personoituja suosituksia unesta, liikunnasta ja jopa stressitasoista. Esimerkiksi älysormukset, kuten Oura tai Samsung Galaxy Ring ovat nousseet suosituiksi vaihtoehdoiksi älykelloille. Ne ovat huomaamattomia, akunkesto on parantunut useisiin päiviin ja ne mittaavat tarkasti unta sekä palautumista.

Myös älylasit, kuten  Even Realities ja Ray-Ban Meta -mallit kehittyvät vauhdilla. Ne tarjoavat hands-free AI-avustajia ja lisättyä todellisuutta arkeen. Terveysseuranta laajenee, laitteet voivat havaita sydämen rytmihäiriöitä, mitata verenpainetta, unta tai jopa varhaisia merkkejä sairauksista. Puettava äly ei ole enää vain kuntoilijoiden harrastus. Se integroituu yhä syvemmin jokapäiväiseen elämään, auttaen meitä elämään terveellisemmin ja paremmin. 

Vuosi 2026 lupaa entistä älykkäämpiä ja tyylikkäämpiä laitteita – kannattaa seurata kehitystä!